tiistai 19. marraskuuta 2013

Rottelo

"Kyllä minä niin mieleni pahoitin", kun autosta löytyi mätää kasastuskonttoorilla. Ruoste sanoi ruts ja kuukausi tuli armonaikaa, jotta korjaa tai kävele. Vaikka niin tarkastin ja herkistin ja öljystin. Koslalla on vieläpä tältä vuodelta takanaan vähemmän kilometrejä kuin polkupyörällä! Ei muuta kuin hattu kourassa kysymään naapurilta lainaan autotallia ja hitsausvehkeitä. Jännää miten nämä hommat on aina olleet ajankohtaisia sateisimman ja pimeimmän syksyn aikaan! Ja niin kovin ihanassa paikassa, takapyörän takana! Viime vuosina minulla on vielä muutenkin mennyt mielenkiinto koko autoilusta.


Niin nostaa jalkaa kuin koira

Arkeologisia löytöjä
Automies sanoisi että mitä poika itket, laikka laulamaan ja hitsi tirisemään. Toinen automies taas että myy pois tuo riisikuppi ja osta kottikärrit. Niin ostankin, pihatöissä olisi jo ollut moni tarve! Toiseksi, lava-auto olisi talolliselle nyt sitä mitä tarvitaan. Kulkisi polttopuut ja remonttikamat. Ja tyttö etupenkillä jos hyvin sattuu.

Eikä tuo korjaus nyt lopulta paha ollut: puoli metriä vanhaa peltiä pois ja saman verran uutta tilalle. Massaa päälle ja näyttämään. (Kallista kansanhuvia, meilläpäin kaksi kopautusta ja leima kolmekymppiä!) Saatiinpas ainakin puolihyödytön postaus tänne! Ja kiitokset naapurille!