sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Ihme laite: nykyajan fikkaritekniikkaa

Tekosyy kuuluu näin: tässä syksyn myötä on ollut monenlaista tarvetta kunnon taskulampulle. Yhden pikku otsalampun varassa on sinnitelty, välillä kirottu hiipuvia paristoja. On ollut vaellusta, pyöräilyä, auton korjuuta, metsässä rytisemistä ja vaikka sun mitä missä olisi kirkas ja kestävä lamppu ollut tervetullut.

Otsalampun muovit tuppaa olemaan kovilla, joten alumiinta saisi fikkari olla. Eikä mitään halpahalliräkkylöitä joissa on kosketusvikaa joka liitoksessa. Fillarin lampussa taas on ruutia tuhatkunta lumentaa, pari vuotta se on ohjaustangossa jököttänyt (pyörä on liikenteessä n. 340 päivänä vuodessa) ja himmeänpään ei ole paluuta. Nälkä kasvaa syödessä, saisihan taskulampusta vähän enemmänkin irrota! Ladattava pitää olla, jottei huoli kirota pattereiden kulukkia. Viimeisenä naulana arkussa oli veronpalautukset; niinhän tässä sitten kävi että mopo pääsi keulimaan...


Taisiis ei se tapa jos sillä ei lyö


Ei Philishave vaan taskulamppu



Vehkeen kyljessä lukee Nitecore TM15. Tiny Monster. Tämän päivän kirkkainta LED-tekniikkaa kokoisekseen, jättää auton kaukovalotkin tuikkimaan. Valotehoja on valittavissa koko liuta: 95, 300, 570, 1300 ja turbotehona 2450 lumenia. Valokeila valaisee pitkälle neljättäsataa metriä ollen melko leveä, keskellä vielä vähän kirkkaanpi spotti. Pienimmällä teholla - joka muuten riittää jo vaikka mihin - lamppu rävöttää päälle 50 tuntia, 570 lumenilla koko työpäivän ja turboteholla tunnin. Jööti on ihan miehekkään painoinen, en omista vaakaa mutta akkujen (3400 mAh) kera paino menee kyllä yli puolen kilon. Pitäisi kestää pudotusta rinnan korkeudelta ja pitää vettä pariin metriin. Jotain sotilasstandardejakin taisi täyttyä, en muista, joten vehje saattaisi kestää jopa allekirjoittaneen käyttöä. Työn jälki on lähes parasta mitä olen taskulampuissa nähnyt.


Kameran säädöt oli mitä sattuu mutta joulukuisen illan taustavalaistus näyttäytyi tällaisena.


Malonsalmen venevajoja täysteholla valaistuina. Etäisyyttä toistasataa metriä


Muutamalla lenkillä olen nyt tätä hirviötä testaillut ja fiilistellyt, valoa ainakin riittää tottumattoman silmiin ihan sikana. Pari kohtaa löytyy joista en vielä tiedä onko ne hyviä vai ei; ensteskin käyttökytkin sytyttää valon osateholla sitä puoliväliin painettaessa. Teho säätyy lisäpainalluksilla. Talvella hanskat kädessä näppituntuma on perin kömpelö ja valoa tulee loikoteltua vähän miten sattuu, useimmiten tarvitsee vain pienintä-keskimmäistä tehoa. Sammutus on klikkaamalla nappi pohjaan asti, kuten myös turbotehon sytytys off-tilasta. Toisekseen, lampun pohjassa on kumitutti jonka alta löytyy laturin johdon liitin. Hyvä asiahan se on ettei akkuja huoli aina kaivaa ulos erilliseen laturiin mutta tuo kumitutti ei herätä minussa ihan suurinta luottamusta. Kovin on heikolla kumiräipäleellä kiinni kuusioruuvissa, onneksi mukana tuli varatutti. Palattakoon käyttökokemuksiin talven mittaan jahka vehje pääsee tosipaikan eteen!

Lisätty 28.12.2013: Suokumaantie Tapaninpäivän illan sumussa (turboteho)