lauantai 8. helmikuuta 2014

Sunnuntai meni läskiksi

Hymynkaretta ei vaan voi nieleskellä! Autoilijat hidastelevat, ihmiset kääntyvät katsomaan ja teini-Jonnet hihittävät kuin pikkutytöt. Miksi? Mehän ollaan vain pyörälenkillä!


Venevajan ovi repsottaa

Allekirjoittaneen pärstää todennäköisenpi naurunaihe löytyy - ihme että sellainen yleensä löytyy - kuskin alta. Nimittäin Fatbike. Suomalaisittain läskipyörä, lumipyörä, paksupyörä, fattis, lötterö, jumpukka, tankki... U name it. Kuva kertonee vekottimesta paljon, sokeille vielä tähdennettäköön kyseessä olevan ihan hervottoman leveillä (13 cm) renkailla ja kehillä sekä tilavalla rungolla ja pienillä välityksillä varustetun polkupyörän. Kokeilemani laite kantaa nimeä Surly Moonlander. Tämä hauska ja hikinen pyöräilyn laji on lähtöisin Jenkkilän Alaskasta, Kanadasta ynnä muualta missä lunta on kuulemma ihan aikuisten oikeesti. Isoot poijjaat kertoi alikulkutunnelissa, että esim. Anchoragessa valtaosa pyöristä on läskejä! (Jenkeissä myös ihmisistä).

Savonlinnalainen kaverini ja entinen naapurini Jussi pyörähti viikonloppuna Imatralla mukanaan kaksi läskipyöräänsä. Lunta oli edeltävän (sauna)illan aikana saatu juuri parahiksi sen verran että voitiin puhua "pöperöstä" poluilla ja metsässä. Vanhan kokemukseni mukaan olisi kysynyt jo viitseliäisyyttä läheä sinne liukastelemaan 29" maasturilla. Sunnuntailenkille saatiin mukaan myös pari paikallista maastopyöräilijää mikä on hieno juttu! Oppiipahan tässä itsekin jotain.


Lisää kuvateksti - onko pakko?

Kaverin ykköstykki, hiilikuituinen Beargrease...

Metsäpolkuja, järvenjäätä ja pikkuteitä tuli lenkillä rytistyä 30 km edestä. Ajotuntuma fattyssa on - hieman pienen puoleisesta rungosta huolimatta - lumihangessa vertaansa vailla. Matalapaineiset, karkeat renkaat purevat lumessa ihan tautisesti ja riittävän pienillä väleillä tuntuu pääsevän vaikka puuhun. Jalankulkijoiden perunapelloksi kyntämä polku lähinnä naurattaa, ei löydy "perunat" niinkuin tiukemmilla pyörillä. Yleisesti ottaen tuntuu niinkuin ajaisi tankkia tai traktoria. Tai ilmatyynyalusta!

Maantiellä naurattaakin sitten sisäänpäin. Meno on yhtä puurtamista vaikka renkaisiin pumppaisi lisää ilmaa. Toisaalta villakoiran ydin tahtoo olla siinä ettei niissä juurikaan ole ilmaa! Olen tätä kirjoittaessani viikon ajan vertaillut työmatkoilla kaverin läskiä ja omaa kaks-ysiäni, tuloksella että jos meillä olisi talvi sen 300 päivää vuodessa niin kyllä minäkin olisin läskikuski. Tietyllä tavalla fatbike on erittäin yleiskäyttöinen työkalu, mutta vain tietyllä tavalla. Kun läskittelyn jälkeen ajan omalla pyörällä saman (työ)matkan, tuntuu kuin ajaisi herkkää maantiepyörää - se etu mikä maasto-ominaisuuksissa ja etenemiskyvyssä on omaa luokkaansa, menetetään moninkertaisesti rullaavuudessa ja vauhdissa jo lumisella pyörätiellä. Ja minulla vielä valtaosa reissuista on edes jonkinlaista tietä. Mutta se päheys-hauskuuskerroin... Se on 10++!

Kulmilla pyörittelees

Muutama linkki läskikulttuurin saralla:
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?40708-Virallinen%99-fatbike-ketju
http://www.fat-bike.fi/
http://fat-bike.com/
http://surlybikes.com/bikes/moonlander
http://salsacycles.com/bikes

Niin että jäädäänpä miettimään. Pari viikkoa vielä saan pitää hauskaa läskipyörällä, sitten eron hetki koettaa :( Eipä tähänkään postiin ajokuvia saatu - tylsemmällä pyörällä olis voinu ehtiä kuvailemaankin!

---EDIT 21.3.14: Juu ei kyllä miusta nyt sittenkii tuli läskikuski, pari tuumaa isommalla rungolla vaan :D---