sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Fatventures




Juuri kun pääsin fiilistelemästä lämpimiä kelejä ja suunnittelemasta yön yli -reissuja kaakon kulmakuntien laavuille (kahvia, lettutaikinaa ja ihanaa seuraa mukaan, tiedätte reseptin...), päätti taivas romauttaa Imatralle puolen metriä lunta. Ikään kuin vain vinkatakseen että katopa vähä kalenteria, maaliskuuta eletään ja tätä talvea ei ole vielä läheskään taputeltu. Ei olekaan!

Nelisen tuntia sitten kolattu piha, aikuisten oikeesti tontilla oli lunta keskiöön saakka


Tämän jäljen teossa ei kuulunut sitä vammaista "wrooooom!"-ääntä

Viimeisestä yövuorosta ajellessani lunta pyrytti siihen malliin, että vielä samoilla silmillä oli pakko työntää läski ulos porstuasta ja lähteä näyttämään aamuvirkulle kansalle hieman talvipyöräilyn mallia ;) Ruokakaupan pihassa olikin pyöreitä silmäpareja useanpi, keskimäärin reaktiot oli luokkaa "Jestas, kato mimmoset renkaat"! Sen verran harvinaisia vehkeitä on vielä fatbiket. Lumisen päivän mittaan heitin vielä pyöräspesialisti Jussille viestiä tyyliin "nyt jos jollakulla läskikuskilla seisoo vehjes (pyörä, pervot!) niin se on ihan sen omaa laiskuutta". Vastaus oli "Tuu Savonlinnaan ajelee". Se oli päätetty naps just silloin.


Kelkkareitti, ilman ainuttakaan moottorikelkkailijaa! Nynnyt!

Kuvan reikäpäinen allekirjoittanut liittyy vahvasti tapaukseen

Savonlinnaan saavuttuani aurinko paistoi (kuten sillä sielläpäin on tapana...) ja sää suorastaan vaati tarinamme aivott pelottomia seikkailijoita pyörien selkään. Päätettiin sotkea Kerimäelle, josta sitten takaisin taivas-tietää-miten ja mitä kautta. Ajeltuamme torin läpi ja herätettyämme markkinoilla piisaksi yleistä ihmetystä, pääsimme ajallaan itse asiaan eli lumiseen metsään fiilistelemään pumpulinpehmeää kyytiä. Metsäkone mokoma oli tosin kerennyt sinne ennen meitä, alkumatka oli siis lähinnä teknistä kömpimistä risuissa ja montuissa. Sähkölinjan alla kulkevaa kelkkareittiä saatiinkin sitten ajella hyvän matkaa ja vieläpä täysin rauhassa, kelkkailijat olivat kai mielummin jääneet jonnekin pajan nurkkaan speksaamaan ja nysväämään koneitaan :D


Fatties Fit Fine (between Finnish haystacks)

Oli muuten lämmin taukopaikka, älkää kysykö missä se oli

Jossain vaiheessa kelkkareitti meni menojaan ja me omiamme. Oli soramonttua, kalliota ja pari alamäkeä joissa allekironneella oli likellä tulla ensimmäinen kunnon pannutus Moonlanderilla. Naamavärkkiä ei sentään päästy vielä laastaroimaan, vaan homma jäi lähinnä etunojapunnerruksiksi tangon päällä tuulen suhistessa korvissa.

---Disclaimer: pedaalit odottaa vielä järkevää värivalintaa (tosin ei tämäkään vaikeuttanut etenemistä)---

Eteen tuli metsäpolkujen y-risteys, josta huolellisen pohjavesien saastutt vajuuttamisen jälkeen päätettiin lähteä vahvimman intuition käskemään suuntaan, koto-Suomeksi väärään suuntaan. Päästiin taas uudelle pellolle. Tässä vaiheessa keskustelu italialaisten pyöräilykenkien ja allekirjoittaneen suosimien Sievi-turvasaappaiden "pienistä vivahteellisista eroista talvipyöräilykäytössä" kävi niin kuumana, että ajaa rallatimme sen vääränkin reitin ohi pellon päähän saakka ja Jussi totesi helpoimmaksi reitiksi jäätyneen pelto-ojan. Sinne siis!


Sinne siis!


Ohjelmassa kevyttä kenttäkuivattelua

Kuivilla

Sekunti on pitkä aika, ainakin rintaa myöten hyisessä kuravedessä vietettynä. Miksei toki kaulaakin, tosin sitä kansanhuvia ei Jussi jäänyt kokeilemaan kömpiessään pois avannosta. Allekirjoittanut ehti lähinnä naarata Beargreasen ylös samasta lätäköstä ja aloittaa yleisen taivastelun kun spontaanin talviuimarin kuivattelutoimet olivat jo käynnissä. Niitä katsellessani kävi selkäpiihin se kylmä tosiasia, etten ottanut itse mukaani juurikaan vaihtovaatteita. Olkoonkin että koko reissu tuli minulle vähän puskista (ennenkaikkea kulki niissä), olisi tällaiselle seikkailulle pitänyt tajuta ottaa kuivia vermeitä - ja enemmän evästä! Jospa vaikka sainkin varoittavaa oppia tästä. Eteenpäin jatkettiin ruumiinlämmön turvaamiseksi tahdilla marsmarsmars, kunnes koettiin vahva Déjà-vu -tunne tupsahdettuamme samaan y-risteykseen jossa hetki sitten tehtiin tuo fataali errori. Heikonpia olisi kai vituttanut (< tässä vaiheessa sitä piti jo itsellekin uskotella)... Niistä italialaisista pyöräilykengistä ei puhuttu enää sanaakaan.


Kaukana jossain on Kerimäki, sinne mielii läskiväki


Kerimäki - eihän täällä mitään mäkeä ole! Toivottavasti ei keripukkiakaan.

Kerimäelle saavuttiin lopulta kirjaimellisesti ihan puskista - viimeiset suunnanmääritykset tehtiin mäen päällä kuuntelemalla valtatien kohinaa. Ketään ei enää haitannut se tosiasia että viimeisetkin polunrippeet oli hukattu ja rytistiin umpimetsässä. Iltahämärän laskeutuessa pääsimme lämpimään kuivattelemaan ja kahvittelemaan. Oli jo pimeää kun lähdimme jatkamaan takaisinpäin ja kas kummaa, reissun kalustotappiolistan aloitti - itseoikeutetusti - pyöränlamppuni. Kiinanpoikain nälkäpalk hyvissä oloissa ruhtinaallisin korvauksin väsäämän lampun kaapeli oli antanut periksi jylhän suomalaisen pajukon kohdattuaan. Tilannetta ei juurikaan parantanut otsalamppu, joka sammuili ajon aikana omine lupineen eikä suostunut edes palamaan täydellä teholla. Paluumatkalla suosittiinkin enimmäkseen maanteiden laitoja, reittimme kulkiessa Louhen kylän kautta.


Reitti. KLIK isommaksi!


Jos valokuvia olisikin pimeällä ehtinyt napsimaan, olisi NSA, FBI tai muu vastaava yleishyödyllinen ompeluseura todennäköisesti kuitenkin poistanut ne blogista infernaalisen väsymyksen tunnelmaa levittämästä. Savonlinnaan saavuttuamme pystyimme toteamaan vain, että ruoka se on mikä vetää kerralla kaksi raavasta miestä hiljaisiksi. Jussin kotijoukoille kuuluu maittavista tarjoamisista lämmin kiitos! Sports Tracker suostui onneksi tälläkertaa tallentamaan koko seikkailun ja vähän ekstraakin kun unohdin kytkeä sen pois autoon siirtyessä, kartan viisi viimeistä kilometriä saa laskea pois matkasta. Saatiinpa silti 68 km koeponnistus Moonlanderille kuskeineen! Ei paha.

SaapasMTB:n öinen moottorimarssi takaisin Imatralle sujui kai ihan rauhallisissa merkeissä, ainakaan en muista automatkasta juuri muuta kuin lumipyryn ja rekkojen valot :D