keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Sata päivää

Miten olisi sata päivää ilman viinaa, kuten YLE:n some-kampanjassa peräänkuulutetaan? Kokeiltu on, ilman käytännön eroja normaalielämään. Bläääh. Mutta hetkinen! Miksi juuri ilman viinaa??

Ennen kuin joku retoorisesti valveutuneenpi sielu huomauttaa että viina on nyt yleiskäsite, tahdon onnitella yleisen ration väkeä hienosta porsaanreiästä. Tempauksessahan ei suinkaan pistetä pannaan saunakaljoja, sosiaalisen paineen edessä imettyjä "kyllä mäkin oon mies" -kaljoja, asennusoluita (tiedättehän: akka nalkuttaa, roskat on viemättä, ulkona on lumipyry ja ruohonleikkuri rikki kesän jäljiltä -> se leikkuri pitää heti korjata yksin autotallissa) eikä kotoisaan Etelä-Eurooppalaiseen tapaan ruoan kyytiläisiksi nautittuja viinilasillisia. Ai niin ja nykyäideille suotakoon tietenkin ne raikkaan palkitsevat viinihuikkosensa vaipanvaihdon, neuvolakäynnin, iltasadun, työpäivän ja miksei vaikkapa jo aamupalankin päätteeksi! Ranskan- ja italiankielisillä etiketeillä varustetuista puteleista on nyt trendikästä kaadella pitkin päivää (kunhan vain toiminnan piilottaa pikku Päivänsäteeltään. Ja itseltään.) Vahvempien tuliliemien kolmen-neljänkymmenen euron litrahinta sekä Facebookiin ja Instagramiin ladatut kuvapäivitykset pullosta toki mitätöivät kollektiivisen käsityksen lipittelystä, eikö? Sen on pakko olla sivistyneisyyttä, tai ainakin riittävästi jotain sinnepäin. Kyllä alkoholin mentävä reikä löytyy joka ihmisestä - niin että ei se viinan, vaan se reiän käyttö.

Kampanjan nimi oli kylläkin että "ilman". Eli mukana ollaan, ihan automaattisesti. Muistakaamme samalla myös savuttomuuden! Sata päivää lipittelyä olisikin jo haaste.

Entäs sata päivää ilman Facebookia? Laitetaan sekin samaan pakettiin raittiuden kanssa, kyllä kiitos. Mutta mitenkäs Rinnakkainen?? Tämä blogittaminenhan on sosiallista mediaa, tämä jos mikä. Ainakin kovasti olen teille tykännyt joutavia jaaritella, eipä taidakaan täyslakko enää onnistua! (Muutama juttu ja reissutarina ovat nytkin työn alla ja tulevat tänne ilmestymään tammikuun aikana.) 

Kauhuskenaarioni, sata päivää työttömänä, ei sekään onnistu. Allekirjoitin hiljattain sellaisen paperin ettei haalareita tarvinnutkaan palauttaa vuoden lopussa. 

Lienee kuitenkin paras olla lupailematta pahemmin mitään uudelle vuodelle. Joutuu vielä edesvastuuseen :D Minun sanottavani on nyt sanottu tältä vuodelta, vaikka niin paljon sanomatta jäikin. Kiitän kaikkia lukemaan eksyneitä vaivannäöstä ja toivotan iloista uuttavuotta!! 
Iltapäivä hämärtyy, nyt saunaan.